Säännöllisen työajan järjestelyt

Säännöllisen työajan tarkoituksenmukainen järjestäminen tukee sekä yrityksen kilpailukykyä että henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun säännöllisen työajan järjestämisen tarpeita tarkastellaan yhdessä henkilöstön kanssa, tutkitaan ja kokeillaan ennakkoluulottomasti uusia tapoja järjestää työaikaa.

Säännöllinen työaika voidaan usein järjestää työsuhteen ehtojen puitteissa monella eri tavalla. Säännöllisen työajan järjestelyt voivat perustua työnantajan työnjohto-oikeuteen tai paikalliseen sopimiseen. Työnjohto-oikeuteen ja paikalliseen sopimiseen perustuvat työaikajärjestelyt eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, ja useimmiten yrityksissä onkin samanaikaisesti käytössä sekä työnantajan työnjohto-oikeuteen että paikalliseen sopimukseen pohjautuvia työaikajärjestelyjä.

Työnjohto-oikeuteen perustuvat työaikajärjestelyt

Päivätyössä työnantaja voi järjestää, työsopimuksen puitteissa, säännöllisen vuorokautisen työajan kello 6-23 väliselle ajalle, kunhan säännöllinen työaika ei ylitä 8 tuntia vuorokaudessa. Työehtosopimuksissa on saatettu sopia kellonaika, jolloin työvuorokausi alkaa tai mahdollisuus sopia paikallisesti työvuorokauden ja työviikon alkamisesta.

Työnantaja voi, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu, päivä-, yksi-, kaksivuorotyössä ja kolmivuorotyössä järjestää työajan keskimääräiseksi siten, että työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa työehtosopimuksissa erikseen sovittuna ajanjaksona. Työajan järjestelyssä on kysymys viikoittaisen säännöllisen työajan keskimääräistämisestä. Työnantaja laatii työvuoroluettelon, josta käy ilmi, milloin työaika tasoittuu keskimäärään. Vuotuista työaikaa rajaavat työehtosopimuksessa sovitut vuotuiset työtunnit. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan. Viikkolepo voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla vähintään yhdenjaksoisesti 24 tuntia.

Työnantajan ja työntekijän sopimuksilla toteutettavat työaikajärjestelyt

Työajoista sopiminen työntekijän ja työnantajan kesken on työpaikoilla päivittäistä, esimerkiksi työvuoron vaihtaminen ja vapaapäivistä sopiminen. Myös osa-aikatyöstä voidaan työaikalain mukaan sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Vuoden 2020 alussa työaikalailla on laajennettu työnantajan ja työntekijän keskinäisiä oikeuksia säännöllisen työajan järjestämiseen myös esimerkiksi mahdollistamalla sopiminen jousto- tai liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi osittain itse määrätä päivittäisen työaikansa sijoittamisesta.

Työvuoroluettelon ja työajantasaamis-järjestelmän muuttaminen

Työvuoroluettelon muuttamiseen liittyy työehtosopimuskohtaisia määräyksiä.

Muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden, Peruskemian sekä Öljy-, maakaasu- ja petrokemian työvuoroluetteloa tai työajan tasoittumisjärjestelmää voidaan muuttaa

tuotannollisista tai
töiden järjestelyihin liittyvistä syistä tai
työntekijän pyynnöstä.

Edellä mainituissa työehtosopimuksissa pysyväisluonteisista, vähintään 1 kuukauden jatkuvista muutoksista on ilmoitettava asianomaisille työntekijöille vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin. Tilapäisistä muutoksista (alle 1 kuukausi) on ilmoitettava, mikäli mahdollista, vähintään kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa.

Ilmoitusajoista voidaan paikallisesti toisin sopia.

Edellä mainittujen ilmoitusaikojen jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä ennakoimattomasta syystä, esimerkiksi sairauspoissaolotilanteissa, konerikoissa tai tilauskannan äkillisesti muuttuessa. Ennen muutoksen tekemistä siitä on neuvoteltava pääluottamusmiehen ja yksittäistä työntekijää koskevasta muutoksesta asianomaisen työntekijän kanssa.

Kemianalan toimihenkilösopimuksessa työaikoja voidaan muuttaa edellä mainituista syistä. Pysyväisluonteisista muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin. Tilapäisistä muutoksista on ilmoitettava viimeistään kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa.

Muutoksesta on neuvoteltava luottamusmiehen kanssa ennen sen voimaantuloa. Yksittäistä toimihenkilöä koskevasta muutoksesta tulee neuvotella asianomaisen toimihenkilön kanssa ennen muutoksen voimaantuloa. Paikallisesti voidaan sopia, että edellä mainituista ilmoitusajoista poiketaan.

Siirtyminen toiseen työaikamuotoon

Työaikamuotoa voidaan tietyin edellytyksin muuttaa työsuhteen aikana:

Työaikamuodon muutoksesta voidaan sopia.
Työnantaja voi muuttaa työaikamuotoa työsopimuksen puitteissa. Työnantajan ja luottamusmiehen tai asianomaisen työntekijän tulee neuvotella muutoksesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen muutoksen toteuttamista.
Työnantaja voi muuttaa työaikamuotoa irtisanomisen vaihtoehtona, jos yrityksellä ei enää ole tarjota työntekijän työsopimuksen mukaisen työaikamuodon mukaisia työtehtäviä. Työnantajan ja luottamusmiehen tai asianomaisen työntekijän tulee neuvotella muutoksesta yhteistoimintalain mukaisesti. Uusi työaika tulee voimaan työsopimuksen mukaisen irtisanomisajan päätyttyä.

Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen noudatetaan käytössä olleen työaikamuodon mukaista työaikaa ja muita sitä koskevia työaikamääräyksiä siirtymishetkeen asti. Uuden työaikamuodon käyttöönottohetkestä lukien työaika ja muut työaikamääräykset määräytyvät uutta työaikamuotoa koskevien määräysten mukaisesti.

Liitot suosittelevat, että ennen uuden työaikajärjestelyn käyttöönottoa yhdessä todetaan, mihin työehtosopimuksen tarkoittamaan työaikamuotoon (TAM) järjestely kuuluu.

Työvuorokauden ja viikon vaihtuminen

Kemianalan työehtosopimusten mukaan työviikko ja työvuorokausi alkavat maanantaina ensimmäisen työvuoron alkaessa. Työvuorokauden ja työviikon alkamisajankohta täytyy määritellä, jotta työaikaa koskevia säännöksiä voidaan tulkita. Esimerkiksi vuorokautinen ylityö päättyy työvuorokauden vaihtuessa.

Työviikon ja työvuorokauden alkamis-ajankohta voidaan sopia paikallisesti. Joissakin yrityksissä on sovittu työviikon ja työvuorokauden vaihtumisesta seuraavasti: työvuorokausi ja työviikko alkavat sunnuntaina klo 22.00 ensimmäisen työvuoron saapuessa työhön. Tällöin maanantaivuorokausi siis alkaa sunnuntaina yövuoron alkaessa klo 22.00 ja päättyy maanantaina klo 22.00. Työviikko ja sunnuntaivuorokausi puolestaan päättyvät sunnuntaina klo 22.00. Samalla on syytä todeta, että erilaiset palkanerät (sunnuntai-, ylityölisät) noudattelevat sovittavaa vuorokausi- ja viikkorytmiä.

Kun työvuorokauden ja työviikon alkamisajankohdista sovitaan, on hyvä miettiä myös, olisiko syytä sopia samalla myös suurjuhlapyhän ja sen aaton ajankohdasta, vai noudatetaanko työehto-sopimuksen ajankohtia. Suurjuhlapyhä-korvauksen maksaminen alkaa suurjuhla-pyhäpäivänä kello 6 ja päättyy seuraavana päivänä kello 6. Suurjuhlapyhän aattokorvausta maksetaan mainittujen suur-juhlapyhien aattoina, ellei ajankohdista muuta sovita.